Olli Mäenpää

Yleinen hallinto-oikeus esittelee hallinto-oikeuden yleiset opit, peruskäsitteet ja oikeusperiaatteet sekä doktriinin lähtökohdat. Kirjassa käsitellään hallintotoiminnan perusasioita, kuten julkisen vallan käyttöä, viranomaisen toimivaltaa, julkisuutta, virkavastuuta, hallinnon oikeussuhteita ja oikeusturvaa.

Yleiset opit tuovat käytännön juristille laadullisen lisän, joka ei käy ilmi pelkästään lakitekstiä lukemalla. Teokselle on tarvetta yliopisto-opetuksessa ja hallinnossa sekä yhteiskunnassa laajemminkin, kun hallintotehtäviä ulkoistetaan mm. sote-uudistuksen myötä.

Tunnetun tekijän perusteellinen esitys hallinto-oikeudesta.

Uusi yliopistolaki tekee yliopistoista itsenäisiä oikeushenkilöitä. Se muuttaa olennaisesti niiden nykytilaa.

Yliopistot irtautuvat valtiosta ja niistä tulee oman valintansa mukaan joko julkisoikeudellisia yhteisöjä tai yksityisoikeudellisia säätiöitä. Tämän seurauksena mm.:
- Lakiuudistus lisää yliopistojen omaa päätösvaltaa
- Virkasuhteet muuttuvat työsuhteiksi, ja työnantajan neuvotteluoikeudet työehtosopimuksista siirtyvät yliopistoille.
- Yliopistot saavat paremmat edellytykset hyödyntää pääomatulojaan ja hankkia lisärahoitusta lahjoituksin sekä liiketoiminnallaan.
- Yliopistojen hallitusten kokoonpano muutetaan strategisen johtovastuun mukaiseksi.

Rajat ylittävä ja verkostoituva eurooppalainen hallinto koostuu kansallisista viranomaisista, eurooppalaisista virastoista ja komiteoista sekä komission toiminnasta. Tämä monimutkainen ja -tasoinen hallinto tarvitsee oikeudellisia perusteita, pelisääntöjä ja laatukriteereitä toimiakseen kunnolla. Myös hallinnon kohteena olevat Euroopan kansalaiset ja yritykset haluavat olla perillä oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.

Olli Mäenpään Eurooppalainen hallinto-oikeus -kirjassa esitetään yleiskuva niistä eurooppaoikeudellisista puitteista, joissa eurooppalainen hallinto kansallisella ja eurooppalaisella tasolla toimii. Siinä esitellään hallintoa koskevaa EU-lainsäädäntöä sekä EY:n tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä hallintotoiminnan keskeisten kysymysten kannalta.

Oikeudenkäynti hallintoasioissa uudistuu, kun uusi hallintoprosessilaki tulee voimaan. Laki sisältää nykyistä täsmällisemmät säännökset oikeudenkäynnin vireillepanosta sekä asian käsittelystä ja päätöksenteosta hallintotuomioistuimessa. Samalla hallintoprosessin soveltamisala laajenee kaikkiin päätöksiin, joita tehdään julkisen hallintotehtävän hoitamisessa.
Kirja selvittää kattavasti hallintoprosessin keskeisiä perusteita kuten valitusoikeutta, oikeudenkäynnin eri vaiheita, asian selvittämistä ja tuomiovallan käyttöä. Siinä esitellään systemaattisesti hallintoprosessin soveltamisalaa ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytyksiä sekä osapuolten prosessuaalisia oikeuksia ja velvollisuuksia.

Julkisuusperiaate on julkishallinnon avoimuutta määrittelevä perusoikeus, jolla on kiinteä yhteys sananvapauden toteutumiseen ja joka määrittelee etenkin asiakirjojen julkisuutta ja oikeutta saada tieto viranomaisten toiminnasta. Periaatetta konkretisoi julkisuuslaki ja sen laajuuteen vaikuttavat mm. henkilötietolaki sekä yksityisyyttä ja liikesalaisuuksia suojaavat erityissäännökset. Teos selvittää, mitä tietoja viranomaisen on annettava toiminnastaan, päätösten valmistelusta, päätöksenteon perusteista sekä suunnitelmistaan.​