Kaikki kirjat

Kattava teos kaikkien esimiesten ja henkilöstöhallinnon ammattilaisten vuosikirjaksi.

Prosessioikeuden oppikirjassa käsitellään prosessioikeuden koko kenttä ja sen perusperiaatteet ja keskeiset käsitteet selkeästi ja havainnollisesti. Oikeudenkäynnin vaiheet ja todistelu selostetaan riita- ja rikosasioissa. Teoksessa tarkastellaan myös hakemusasioita, turvaamistoimia, välimiesmenettelyä sekä täytäntöönpanon eri muotoja, kuten ulosottoa, konkurssia, velkajärjestelyä ja yrityssaneerausta samoin kuin kansainvälistä prosessioikeutta.
Lukuisat prosessioikeuden uudistukset on otettu huomioon tässä ajantasaisessa teoksessa.
Teos soveltuu erinomaisesti oppikirjaksi sekä ammattikäyttöön silloin, kun prosessioikeudesta tarvitaan tietoa tiiviissä muodossa.

Vuonna 2019 voimaan tulevat tiedustelulait vakiinnuttavat siviilitiedustelun, sotilastiedustelun, kansallisen turvallisuuden ja sotilaallisen toiminnan käsitteet osaksi kotimaista lainsäädäntöä ja oikeudellista diskurssia. Teos palvelee kaikkia tiedustelutoimintaan tavalla tai toisella osallistuvia, minkä lisäksi se soveltuu tiedustelualan oppikirjaksi ja laajemminkin jokaiselle Suomen nykyaikaisen tiedustelujärjestelmän perusteista kiinnostuneelle.

Pakettihinta 219 € sisältää huhtikuussa 2019 ilmestyvän Johdatus tiedusteluun ja syyskuussa 2019 ilmestyvän Tiedustelumenetelmät -teokset.

Teokseen on koottu sosiaali- ja terveydenhuollon keskeinen lainsäädäntö ajantasaisena.

Kirjan aihealueet ovat sosiaaliturva, sosiaalihuolto ja -palvelut, kuntoutus, terveystoimi, lääkkeet ja lääketieteelliset tutkimukset, alkoholi, huumausaineet ja tupakointi sekä viranomaiset, rahoitus ja henkilöstö. Lisäksi mukana on muun muassa perhe- ja lapsioikeutta, maahanmuuttajien kotouttamista, opintotukea ja hallinto-oikeutta koskeva keskeinen lainsäädäntö. 

Lakitasoisen sääntelyn ohella teokseen sisältyy runsaasti asetuksia ja päätöksiä. Teoksen käyttöä helpottaa kattava asiahakemisto.

Ne bis in idem innebär i korthet ett förbud mot att behandla samma sak mera än en gång. Förbudet regleras i åtskilliga internationella instrument, däribland Europeiska människorättskonventionen, Europeiska unionens stadga om de grundläggande rättigheterna och Schengenkonventionen. I den nationella straffprocessrätten kommer förbudet även till uttryck genom läran om brottmålsdomars negativa rättskraft (res judicata).

I den finska rättshistorian är det svårt att hitta andra rättsliga fenomen som under en lika kort tid gett upphov till lika mycket diskussion och tolkningssvårigheter. Tolkningen av förbudet har i hög grad varit aktuellt sedan Finland år 2009 fälldes i Europeiska människorättsdomstolen för att ha kränkt människorättskonventionens bestämmelser om ne bis in idem. Trots att frågan om brottmålsdomars rättskraft tidigare behandlats av Finlands högsta domstol vid flera tillfällen, gav denna tolkningspraxis upphov till en rad nya problemställningar. Europadomstolens praxis påvisade nämligen att ne bis in idem inte enbart gäller inom en och samma processart (straffprocessen) utan även kan ha en verkan mellan olika processarter (främst straff- och förvaltningsprocess). Därtill har Europadomstolen i flera avgöranden tagit ställning till frågan om de materiella gränserna för förbudets objekt, dvs. vad som ska avses med ”samma sak”. Också EU-domstolen har under 2000-talet gett ett flertal förhandsavgöranden gällande tolkningen av ne bis in idem, med avseende på både nationella och gränsöverskridande förhållanden. Motsvarande frågeställningar har också varit aktuella i bl.a. Norge och Sverige.

Boken utgör en heltäckande rättsvetenskaplig monografi om den straffprocessuella ne bis in idem-regelns innebörd och tillämpning. I framställningen granskas olika aspekter av ne bis in idem utifrån både de europeiska domstolarnas rättspraxis och finsk rättspraxis.

Vuosittain kahtena niteenä ilmestyvä teos on vakiinnuttanut asemansa luotettavana oikeustapauskommentaarina. Osa II sisältää vuoden toisella puoliskolla annetut ratkaisut asiantuntijoiden perusteellisesti analysoimina. Mistä tapauksessa oli kysymys? Mihin ratkaisu perustui, ja mitä siitä ennakkotapauksena mahdollisesti seuraa?

Kirjasta löydät tapausselosteiden ja asiantuntijoiden kommenttien lisäksi viitteet kuhunkin tapaukseen liittyvästä kirjallisuudesta, esitöistä ja aiemmasta ratkaisukäytännöstä sekä kattava asiahakemiston ja tiedot tapausten sijoittamisesta Suomen Laki -kirjoihin.

Kustakin oikeudenalasta vastaa oma osastovastaavansa. Kaikki osastovastaavat ovat omien oikeudenalojensa tunnustettuja huippunimiä. Teoksen kirjoittajakuntaan kuuluu myös muita asiantuntijoita, jotka osastovastaavat ovat kutsuneet kommentoimaan yksittäisiä tapauksia.

Henkilötulovero-oikeuden perusesitys, jonka runsaslukuiset esimerkit konkretisoivat käsiteltäviä kysymyksiä. Kirja soveltuu veroasioiden kanssa ammatillisesti tekemisissä olevien käyttöön sekä vero-oikeuden oppikirjaksi.

Den här boken ger en överblick över miljörättens allmänna läror innefattande de olika sektorerna, så som vattenrätt, miljöskyddsrätt och plan- och byggrätt. Boken beskriver tydligt och koncentrerat bl.a. den centrala begreppsapparaten, de miljörättsliga principerna, de allmänna förbuden samt metoder för förhands- och efterhandsstyrning. I boken beaktas också internationell rätt och EU-rätt till den del de påverkar miljörättens allmänna läror i Finland.

Boken lämpar sig väl som lärobok i miljörättsliga studier vid universitet och yrkeshögskolor samt t.ex. i miljövetenskapliga och miljöpolitiska studier där man behöver kunskap om miljöreglering. Boken passar också för jurister och tjänstemän som behöver fortbildning angående de allmänna lärorna i miljörätten. Boken ger rikligt med referenser till källor för djupare kunskap inom olika ämnesområden.

Työoikeudellisen Yhdistyksen vuoden 2018 vuosikirjassa on neljä artikkelia ja yksi näkökulma-kirjoitus. Näkökulma-osasto on uutuus ja mukana vuosikirjassa ensimmäistä kertaa.

Artikkelit:

Kutvonen Elmiira: Järjestäytymättömän työnantajan kompetenssi paikalliseen sopimiseen yleissitovan työehtosopimuksen perusteella
Lamponen Helena: Itsensätyöllistäjien oikeudesta työehtosopimustoimintaan – edellytykset ja rajoitukset
Lehto Anu-Tuija: Työneuvostoa uudistettava – lausunnonantajan roolista valvontaelimeksi
Paanetoja Jaana: Työoikeudellisesta kirjoittamisesta kriittisesti

Näkökulma-kirjoitus:

Nyyssölä Mikko: Tietosuojavastaavan työoikeudellisesta asemasta