Vuosittain kahtena niteenä ilmestyvä teos on vakiinnuttanut asemansa luotettavana oikeustapauskommentaarina. Osa II sisältää vuoden toisella puoliskolla annetut ratkaisut asiantuntijoiden perusteellisesti analysoimina. Mistä tapauksessa oli kysymys? Mihin ratkaisu perustui, ja mitä siitä ennakkotapauksena mahdollisesti seuraa?
Kirjasta löydät tapausselosteiden ja asiantuntijoiden kommenttien lisäksi viitteet kuhunkin tapaukseen liittyvästä kirjallisuudesta, esitöistä ja aiemmasta ratkaisukäytännöstä sekä kattava asiahakemiston ja tiedot tapausten sijoittamisesta Suomen Laki -kirjoihin.
Kustakin oikeudenalasta vastaa oma osastovastaavansa. Kaikki osastovastaavat ovat omien oikeudenalojensa tunnustettuja huippunimiä. Teoksen kirjoittajakuntaan kuuluu myös muita asiantuntijoita, jotka osastovastaavat ovat kutsuneet kommentoimaan yksittäisiä tapauksia.
Asianajajaoikeus sisältää keskeiset asianajotoimintaa koskevat säännökset ja ohjeet perusteluineen. Teoksessa käydään läpi asianajajalaki, Suomen Asianajajaliiton säännöt ja hyvää asianajajatapaa koskevat ohjeet kokonaisuudessaan.
Matti Pellonpää, Pasi Pölönen, Monica Gullans, Antti Tapanila
Käytännön käsikirjaksikin sopiva, runsaasti oikeustapauksia sisältävä teos on kattava ja ajantasaisin suomenkielinen yleisesitys Euroopan ihmisoikeussopimuksesta.
Kirja käsittelee perusteellisesti ihmisoikeussopimuksen kansainvälistä valvontaa sekä sopimuksessa ja sen lisäpöytäkirjassa turvattuja oikeuksia: muun muassa kidutuksen kieltoa, syrjinnän kieltoa, oikeutta vapauteen ja turvallisuuteen, oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, uskonnon- ja sananvapautta sekä omaisuudensuojaa. Teoksessa käsitellään kattavasti myös ihmisoikeussopimuksen asemaa Suomen oikeusjärjestyksessä, samoin kuin EU:n perusoikeusjärjestelmää ja sen suhdetta sopimukseen.
Asianajaja Markku Fredman kuvaa väitöskirjassaan rikosasianajajan roolia ja tehtäviä ja niiden muuttumista erityisesti 1980-luvun uudistuksista alkaen. Aiemmin rikosasianajaja keskittyi vain oikeuden istuntoon ja valituskirjelmän laatimiseen. Moderni akkusatorinen rikosprosessi on lisännyt puolustajan tehtäviä. Puolustajan rooli on muuttunut itsenäisemmäksi, ja hänen ammattitaitoonsa kohdistetaan jatkuvasti kasvavia odotuksia.
Rikosprosessin modernisointi edellytti syyttäjälaitoksen, esitutkinnan, julkisen oikeusavun ja asianajon saattamista kuntoon. Asianajaja sai merkittävän roolin esitutkinnassa. Pääkäsittelyssä puolustajan vastuulle on jatkuvasti tullut uusia tehtäviä muun muassa suulliseen todisteluun liittyen. Muutoksenhakuvaiheessa asianajajan edellytetään osoittavan hovioikeudelle, millaisia virheitä käräjäoikeuden tuomiosta tulee korjata. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut ovat korostaneet puolustajan roolia itsekriminointisuojan turvaamisessa. Myös syyteneuvottelujärjestelmä rakentuu ammattitaitoisen puolustajan varaan.
Kehityksen lopputuloksena maassamme on kansainvälisen vertailun hyvin kestävä järjestelmä, jonka aktiiviseen kehittämiseen asiantuntijan roolissa myös rikosasianajajien ammattikunnan edellytetään osallistuvan.
Vuosittain kahtena niteenä ilmestyvä teos on vakiinnuttanut asemansa luotettavana oikeustapauskommentaarina. Osa II sisältää vuoden toisella puoliskolla annetut ratkaisut asiantuntijoiden perusteellisesti analysoimina. Mistä tapauksessa oli kysymys? Mihin ratkaisu perustui, ja mitä siitä ennakkotapauksena mahdollisesti seuraa?
Kirjasta löydät tapausselosteiden ja asiantuntijoiden kommenttien lisäksi viitteet kuhunkin tapaukseen liittyvästä kirjallisuudesta, esitöistä ja aiemmasta ratkaisukäytännöstä sekä kattava asiahakemiston ja tiedot tapausten sijoittamisesta Suomen Laki -kirjoihin.
Kustakin oikeudenalasta vastaa oma osastovastaavansa. Kaikki osastovastaavat ovat omien oikeudenalojensa tunnustettuja huippunimiä. Teoksen kirjoittajakuntaan kuuluu myös muita asiantuntijoita, jotka osastovastaavat ovat kutsuneet kommentoimaan yksittäisiä tapauksia.
Teoksessa käsitellään perusteellisesti asianosaisten asemaa ja tehtäviä sekä tuomioistuinten toimintaa rikosasioissa. Tuomioistuinten lisäksi teoksessa tarkastellaan syyttäjälaitosta, esitutkintaa ja pakkokeinoja, rangaistusmääräys- ja rikesakkomenettelyä, asianosaisten oikeusapua, syyttäjän ja asianomistajan syyteoikeutta ja yksityisoikeudellisten vaatimusten esittämistä syyteasian yhteydessä. Huomiota on kiinnitetty myös rikosasioissa lisääntyvään kansainväliseen yhteistyöhön. Tuomioistuinmenettelyn osalta käsitellään rikosasian vireillepanoa ja valmistelua, pääkäsittelyä, asianosaisten poissaoloa, todistelua, oikeudenkäyntikulujen korvaamista, oikeudenkäyntiaineiston tallentamista, tuomiota ja muutoksenhakua.
Teoksessa on otettu huomioon uusin oikeuskäytäntö ja -kirjallisuus sekä useat lainmuutokset, jotka koskevat esimerkiksi esitutkintaa ja pakkokeinoja, rangaistusmääräys- ja rikesakkomenettelyä, syyttäjälaitosta, syyteneuvottelua, tunnustamisoikeudenkäyntiä, todistelua ja muutoksenhakua.