Selaa kirjoja

Uudistettu eurooppaoikeuden suomalainen perusteos kattaa sekä julkisen eurooppaoikeuden että sisämarkkina- ja kilpailuoikeuden perusteet. Teos tarjoaa ajantasaisen kokonaiskuvan EU:n kehityksestä, toimielimistä, oikeussuojakeinoista sekä keskeisistä EU:n oikeusperiaatteista ja perusoikeuksista. Aineellisen EU-oikeuden perusvapaudet, valtion ja yksityisen sektorin suhde sekä kilpailunrajoitusten torjunta havainnollistetaan selkeästi ja esimerkein valaisten.

Hyödylliset perustiedot noin 40 000 viranomaisesta ja virkamiehestä. ​
​
Teos tarjoaa kattavan ja ajantasaisen kuvan valtionhallinnosta. Kirjassa esitellään myös diplomaattikunta ja Euroopan unionin varsinaiset toimielimet. Lisäksi teoksessa on laaja luettelo tutkinnoista ja oppiarvoista sekä suomalaisista ja ulkomaisista kunniamerkeistä. Teoksesta löydät mm. henkilön nimen, tutkinnot, oppiarvot, arvonimet, kunniamerkit ja virkaan tai tehtävään nimittämisvuodet sekä organisaation yhteystiedot. ​

Suomen valtiokalenterin julkaisija on Helsingin yliopisto. Teoksesta ilmestyy jo 210. vuosikerta.

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa tulee voimaan 1.1.2020 ja samalla hallintolainkäyttölaki kumotaan. Uusi hallintoprosessilaki sääntelee aikaisempaa kattavammin ja informatiivisemmin oikeudenkäyntiä hallintoasioissa. Laki sisältää lukuisia muutoksia hallintolainkäyttöä koskevaan sääntelyyn. Kirjassa hahmotetaan hallintotoiminnan ja hallintolainkäytön yhteyksiä, hallintolainkäytön perusteita ja niiden kehittymistä sekä EU-oikeuden ja ihmisoikeusjärjestelmän vaikutuksia. Uusi hallintolainkäytön prosessi kuvataan yksityiskohtaisesti sääntelyn mukaisesti etenevän oikeudenkäynnin näkökulmasta avaamalla runsaasti myös sääntelyä koskevaa oikeuskäytäntöä. Teoksessa analysoidaan myös hallintolainkäytön eroja ja yhteyksiä riita- ja rikosasioihin.
Kirja palvelee sekä hallintolainkäytön että hallinnon tarpeita.

Teoksessa käydään monipuolisesti ja esimerkkien valossa läpi julkisuuslain tietopyyntöjen ja tietosuoja-asetuksen mukaisten henkilötietojen tarkastuspyyntöjen käsittelyä ja pyyntöihin vastaamista. Mitä tietoja jokaisella on oikeus viranomaiselta saada? Milloin on kysymys tutkimuksellisista tarkoituksista? Poikkeaako toimittajien tiedonsaantioikeus muiden tahojen tiedonsaantioikeudesta? Missä menee salassapidon raja – kenellä on oikeus saada salassapidettäviä tietoja?

Tietopyynnön esittäjä voi pyytää tietoja hyvin monessa eri roolissa, kuten asianosaisena, lapsen huoltajana, henkilötietojen tarkastajana, kunnan luottamushenkilönä, tiedotusvälineen edustajana tai tutkijana. Kirjassa käydään läpi, mitä sääntöjä missäkin tilanteessa noudatetaan. Kirjassa on myös runsaasti oikeustapauksia ja esimerkkejä erilaisista tilanteista ja pyynnöistä.

Digitaalisia palveluja käytetään paljon jokapäiväisessä viestinnässä, verkko-ostoksia tehtäessä sekä asioitaessa viranomaisten kanssa. Sääntelyä digitaalisista palveluista on kehitetty sekä EU:ssa että kansallisesti jo pitkään, ja mm. tietosuoja- ja saavutettavuussääntely on uudistunut merkittävästi viimeisen vuoden aikana.

Teoksessa luodaan kattava ja jäsennelty katsaus digitaalisiin palveluihin kohdistuvaan runsaaseen ja hajanaiseen sääntelyyn ja sen tulkintaan sekä annetaan suosituksia laeissa olevien vaatimusten toteuttamiseksi. Teos sopii käsi- ja oppikirjaksi sekä oppaaksi lainmukaisten digitaalisten palvelujen toteuttamiseksi niin julkisessa hallinnossa kuin yksityisellä sektorillakin.

Denna aktuella, med ett rikligt rättsfallsmaterial försedda allmänna framställning av Europeiska människorättskonventionen är en grundlig introduktion till ämnet samtidigt som den ger svar på många praktiska frågor.

Boken täcker särskilt ämnen som den internationella tillsynen över efterlevnaden av människorättskonventionen samt de i konventionen och dess tilläggsprotokoll garanterade rättigheterna. Dessutom behandlas människorättskonventionens ställning i den inomstatliga rätten samt EU:s rättsregler om de grundläggande rättigheterna och förhållandet mellan dessa och konventionen.