Työoikeus ja HR

Työoikeudellisen Yhdistyksen vuoden 2019 vuosikirjassa on viisi artikkelia, joista yksi on vertaisarvioitu. Lisäksi siinä on muistokirjoitus pitkään työoikeuden parissa vaikuttaneesta asianajaja Mauri Saarisesta. Kirjoittajakunta on taustoiltaan monipuolinen.

Uusi työaikalaki tuli voimaan 1.1.2020 ja lakiin sisältyy täysin uudenlainen työaikamuoto, joustotyöaika. Joustotyöaika tarjoaa työntekijälle runsaasti vapauksia sillä joustotyössä työntekijä päättää vähintään 50% työajastaan itse, missä ja milloin hän työskentelee. Uudenlaisen työaikamuodon käyttöönotto aiheuttaa kuitenkin myös uudenlaisia juridisia haasteita. Tässä teoksessa käsitellään käytännönläheisesti joustotyöaikaan liittyviä ongelmatilanteita, kuten sairausajan palkkaa, työajan tasoittumista, lisä-, yli- ja sunnuntaityön korvaamista sekä yhdenvertaisuuskysymyksiä. Teoksessa käsitellään myös joustotyöaikaa koskevaa työehtosopimustasoista sopimista.

Vuosilomalaki on tärkeimpiä työelämälakeja ja koskettaa kaikkia työelämässä mukana olevia. Teos helpottaa ja selkeyttää vuosilomalain soveltamista. Vuosilomalaki käydään teoksessa läpi kattavasti ja jokaisen pykälän yhteyteen on koottu lista pykälän keskeisestä sisällöstä ja selostettu sisältöä ja soveltamista oikeustapauksineen. Kunkin osuuden loppuun on koottu muistilista pykälän soveltamisessa muistettavista keskeisistä asioista. Teos sisältää myös keskeisimmät vuosilomalakia koskevat työehtosopimusperiaatteet sekä tärkeimmät oikeustapaukset ja työneuvoston lausunnot lain soveltamisesta.

101 vastausta ja kysymystä uudesta työaikalaista -teos on käytännöllinen pikaopas kaikille esimiehille työaikaa koskeviin arkipäivän kysymyksiin. Kirjassa annetaan vastaukset yleisiin työaikaan liittyviin kysymyksiin ja tilanteisiin, jotka vaativat esimiehiltä nopeaa reagointia arjen työelämässä.
Vastauksissa on erityisesti huomioitu vuoden 2020 alusta voimaan tuleva uusi työaikalaki, joka tuo merkittäviä muutoksia työaikasääntelyyn. Muutokset koskevat muun muassa liukuvaa työaikaa, kokonaan uutta joustotyöaikaa, työaikapankkia, keskimääräistä säännöllistä työaikaa, ylityön enimmäismäärien seurantaa, eräitä lepoaikoja, työvuoroluetteloa, yö- ja jaksotyötä, varallaoloa sekä etätyötä.
Vastaukset ovat käytännönläheisiä ja niissä otetaan huomioon oikeudelliset ja henkilöstöhallinnolliset näkökulmat.

Ajantasainen teos työsuhde- ja korkeakoulukeksintölainsäädännöstä
sekä tuomioistuinten ja keksintölautakunnan oikeuskäytännöstä.

Perusteellinen esitys työsuhteen päättämisen juridiikasta.

Tuomioistuimet, viranomaiset ja yksityiset toimijat joutuvat yhä useammin ottamaan kantaa yhdenvertaisuuslain synnyttämiin monitahoisiin tulkintakysymyksiin.
Teoksessa selvitetään yhdenvertaisuuslain sisältö ja annetaan vastauksia käytännön tulkintatilanteisiin lain esitöiden sekä kotimaisen, eurooppalaisen ja kansainvälisen oikeuskäytännön valossa. Tarkastelussa ovat myös yhdenvertaisuus ja syrjintäkiellot perus- ja ihmisoikeuksina, yhdenvertaisuusjuridiikan yleiset opit sekä yhdenvertaisuus ja syrjintäkiellot työelämässä ja vammaisten henkilöiden syrjintäsuoja.

Kirjoittajat ovat yhdenvertaisuus- ja syrjintäkysymysten asiantuntijoita, jotka ovat osallistuneet yhdenvertaisuuslain valmisteluun sekä soveltavat sitä lainkäytön arjessa.

Uusi työaikalaki tuo merkittäviä muutoksia työaikasääntelyyn. Muutokset koskevat muun muassa liukuvaa työaikaa, kokonaan uutta joustotyöaikaa, työaikapankkia, keskimääräistä säännöllistä työaikaa, ylityön enimmäismäärien seurantaa, eräitä lepoaikoja, työvuoroluetteloa, yö- ja jaksotyötä, varallaoloa ja etätyötä. Lain on määrä valmistua talvella ja tulla voimaan 1.1.2020. Lain jokaisen pykälän sisältö ja tarkoitus selvitetään tässä kirjassa käytännönläheisesti.

Jokaisella yhtiöllä on lukuisia liikesalaisuuksia, jotka antavat yhtiölle kilpailuetua. Teoksessa selvitetään kattavasti käsitteen liikesalaisuus sisältö, sen siviili- ja rikosoikeudellinen suoja, oikeussuojakeinot sekä merkittävin suojaamiskeino eli salassapitosopimus. Teos on myös uuden liikesalaisuuslain perusteellinen kommentaari.

Työoikeudellisen Yhdistyksen vuoden 2018 vuosikirjassa on neljä artikkelia ja yksi näkökulma-kirjoitus. Näkökulma-osasto on uutuus ja mukana vuosikirjassa ensimmäistä kertaa.

Artikkelit:

Kutvonen Elmiira: Järjestäytymättömän työnantajan kompetenssi paikalliseen sopimiseen yleissitovan työehtosopimuksen perusteella
Lamponen Helena: Itsensätyöllistäjien oikeudesta työehtosopimustoimintaan – edellytykset ja rajoitukset
Lehto Anu-Tuija: Työneuvostoa uudistettava – lausunnonantajan roolista valvontaelimeksi
Paanetoja Jaana: Työoikeudellisesta kirjoittamisesta kriittisesti

Näkökulma-kirjoitus:

Nyyssölä Mikko: Tietosuojavastaavan työoikeudellisesta asemasta

Teos kertoo mistä ja miten voidaan sopia työsuhteessa ja muussa työn tekemistä koskevassa sopimussuhteessa.

Käytännön käsikirja keskeisistä työlainsäädännön määräajoista sekä työsuhteen aikana tai sen päätyttyä mahdollisesti esitettävistä rahamääräisistä vaatimuksista ja niiden määräajoista.