Liiketoiminta kaikki

Luotettava yrityksen arvonmääritys on perusta sijoittajan päätöksille. Mitkä tekijät vaikuttavat yrityksen arvoon? Miten määrittää yrityksen arvo käytännössä eri menetelmillä?
Selkeä ja havainnollinen esitys soveltavasta arvonmäärityksestä. Teoksen avulla lukija pystyy arvioimaan yrityksen osakkeen arvoon vaikuttavat tekijät ja hyödyntämään arvonmäärityksen työkaluja sijoituspäätöksissä. Kirjassa kuvataan yleisesti käytetyt arvostusmallit ja tunnusluvut sekä perehdytään niiden käyttöön.

Miten voi arvioida sijoituskohteena olevan osakkeen arvostustasoa? Milloin osake on liian kallis tai liian halpa? Mitkä ovat riskit?

Muun muassa näihin kysymyksiin tarttuvat arvonmäärityksen kokeneet asiantuntijat tuoreessa kirjassaan. He katsovat arvonmääritystä nyt sijoittajan näkökulmasta, osana sijoituspäätöstä.

”Olemme rakentaneet teoksen rungoksi käytännön arvonmääritystä kuvaavan prosessin ja käymme läpi kaikki sen osa-alueet. Perusasioiden lisäksi esimerkiksi analysoimme kohdeyrityksen strategiaa ja tutkimme ennusteiden laatimista sekä pääoman tuottovaatimusta”, kirjoittajat kertovat.

Sijoittaja saa nykyään helposti käyttöönsä lähes kaiken arvonmäärittämiseen tarvittavan tiedon, ja sen analysointiin tarvittavia ohjelmistoja on saatavilla. Myös valmiita arvonmääritysanalyysejä voi käyttää. Silloin on vain ymmärrettävä, mitä analyysit tarkoittavat ja mihin ne perustuvat. Arvonmäärityksen teorioiden ja niiden käytäntöön soveltamisen hallitseminen alkaakin olla sijoittajan perusosaamista.

Kirjassa uusin teoreettinen tieto ja käytännön keinot yhdistyvät osa-kesijoittamisen tueksi. Teos sopiikin ammattilaisten lisäksi piensijoittajille. Mukana on myös laaja analyysi suomalaisten sijoittajien ehkä parhaiten tuntemasta yrityksestä, Nokiasta.

”Nokiaa omistetaan laajalti, ja sen kautta esitettynä asiat konkretisoi-tuvat monelle ikään kuin omakohtaisesti”, kirjoittajat sanovat. ”Lisäksi toimialan murros ja yhtiön strategiset muutokset tekevät arvonmäärityksestä haasteellisen ja lisäävät ennustettavuuteen liittyvää riskiä.”

Säästä aikaa ja ryhdy nopeasti hyväksi verkon hyödyntäjäksi opettamis- ja koulutustyössäsi! (91)

***

Kirja tarjoaa käytännöllisen näkökulman virtuaalisia välineitä hyödyntävään opettamiseen ja koulutukseen. Oppimisympäristöt ja muut vuorovaikutteiset välineet muodostavat opettamisen virtuaalisen todellisuuden, kun yhä useammat oppijat ovat diginatiiveja. Käytännölliset vinkit ja ideat näyttävät, miten erilaisia oppimistilanteita voidaan toteuttaa nykytekniikan avulla. Kirja auttaa myös teknokammoisia sisäistämään virtuaalisten oppimisympäristöjen rajattomat mahdollisuudet.

Mitä tapahtuu, kun Mr ja Mrs Future lähtevät etsimään vastauksia viiteen suureen tulevaisuutta koskevaan kysymykseen? Mitkä viisikymmentä ihmisille ja yrityksille ratkaisevaa globaalia trendiä ja muutosta he löytävät? Entä millaisia mahdollisuuksia muuttuva maailma voi tarjota? Tarina tempaisee lukijan mukaan matkalle, jossa ajattelua ja päätöksentekoa inspiroivat omilla näkemyksillään kolme erilaista opasta.

Mitä tapahtuu, kun Mr ja Mrs Future lähtevät etsimään vastauksia viiteen suureen tulevaisuutta koskevaan kysymykseen? Mitkä viisikymmentä ihmisille ja yrityksille ratkaisevaa globaalia trendiä ja muutosta he löytävät? Entä millaisia mahdollisuuksia muuttuva maailma voi tarjota? Tarina tempaisee lukijan mukaan matkalle, jossa ajattelua ja päätöksentekoa inspiroivat omilla näkemyksillään kolme erilaista opasta.

Onko meidän pakko sortua stressin ja työtaakan alle? Mitä voisimme itse kukin tehdä, jotta työnteosta ja samalla elämästä tulisi mielekkäämpää? Tämä käytännönläheinen kirja keskittyy niihin asioihin, joihin työntekijä voi itse vaikuttaa ja joista hän voi päättää.

”Yhä useammalla on vaikeuksia selviytyä monelta suunnalta viriävien odotusten, tarpeiden ja tavoitteiden keskellä. Haasteita asettavat sekä työ että yksityiselämä”, Kristiina Aaltonen ja Raisa Lindroos toteavat huolestuneina.

”Tulos syntyy mielen keskittämisestä, ei hajottamisesta. Tarvitsemme työrauhaa, arvoa ja laatua. Tämän kirjan tavoite on vahvistaa rohkeutta ja taitoa tarttua asioihin, joihin kipeimmin kaivataan muutosta”, kirjoittajat määrittelevät.

Kirja esittelee seitsemän voimaa työkaluiksi, joiden avulla sekä esimiehet että tiimit voivat yhdessä löytää uutta merkitystä ja iloa työhön. Heimovoima auttaa muun muassa poteroitumista ja siiloutumista vastaan. Ihmisistä saatava muutosvoima on tarpeen silloin, kun yhteistyö ei suju ja vastuuta siirrellään. Henkilökohtaisen voiman kirkastaminen auttaa ihmistä ottamaan vastuun olosuhteistaan.

Harkitut valinnat ja teot ohjaavat elämää oikeaan suuntaan. Perimmäisten kysymysten äärelle mennään, kun kehitetään hengen ja mielen voimia. Tarkoituksesta saadaan voimaa, joka ohjaa meitä nauttimaan sekä elämästä että työstä.

Kirjoittajilla on vankka kokemus suomalaisesta työstä ja työelämäs-tä. Certified coach (ACC), eMBA Kristiina Aaltonen on työyhteisöjen ja yksilöiden coach ja valmentaja. Aiemmin hän on toiminut yli 20 vuotta it-alalla esimiestehtävissä ja yrittäjänä. TK, TRO, coach Raisa Lindroos on johdon ja henkilöstön kehittäjä. Taustaltaan hän on toi-mittaja, markkinointiviestinnän ammattilainen, projektijohtaja ja yrittä-jä.

Asennetta ja tekoja, joilla rakennetaan yhdessä parempi työpaikka.

---

Osataanko työpaikallasi arvostaa ihmisiä ja nauttia työn tarjoamista mahdollisuuksista? Paljon on kiinni tiimien ja yksilöiden omista asenteista. Kirja esittelee seitsemän voimaa, joita käyttämällä saadaan aikaan itseensä ja mahdollisuuksiinsa uskova työyhteisö – vastuullisempi, kannustavampi, hauskempi ja tuottavampi työpaikka. On aika tehdä pieniä tekoja ja synnyttää yhteisövoimaa: loistavia työporukoita, tuotteliaita työyhteisöjä, työstään ylpeitä ammattilaisia.

Liian usein työpajan tarkoitus jää osallistujille epäselväksi ja keskustelu rönsyilee ilman fokusta tai päämäärää. Tai saadaan kyllä kehitettyä ideoita, mutta kukaan ei vie niitä eteenpäin. Fasilitoinnin prosessin ja työkalujen avulla ryhmätöihin saadaan mielekkyyttä.

Fasilitointi on neutraalia ryhmäprosessin ohjaamista. Sisällön tuottamisesta vastaavat osallistujat, ja fasilitaattorin tehtävänä on sparrata työskentelyä puuttumatta asiasisältöön. Aloittaessaan kirjaa aiheesta kokenut fasilitaattori ja fasilitaattorien kouluttaja Piritta Kantojärvi epäili, että hänen esiin ottamansa asiat ovat liiankin itsestään selviä. Käsitys muuttui kirjoittamisen edetessä.

”Itse asiassa fasilitointi haastaa perinteisten hierarkiakeskeisten organisaatioiden toimintatavat. Näennäisesti helppojen ryhmätyökalujen takaa paljastuu, että fasilitoinnissa on kyse radikaalista filosofiasta”, Piritta Kantojärvi toteaa.

”Monimutkaistuva maailma edellyttää uusia tapoja yhdistää asiantuntemusta. Koko organisaatio on aktivoitava mukaan uuden etsimiseen ja vanhan parantamiseen.”

”Aikanaan uskottiin tosissaan, että jos maanviljelijöille ja työläisille antaa vapautta ja vastuuta, heille käy huonosti, ja että työntekijät tarvitsevat selkeät säännöt ja rajat voidakseen hyvin. Joskus tuntuu, että joidenkin yritysten johtoporras ei ole edennyt kovinkaan pitkälle niistä ajoista”, Piritta Kantojärvi näpäyttää ja kehottaa organisaatioita ottamaan vakavasti osallistamisen menetelmät.

Kenestä tahansa voi kehittyä fasilitaattori, kun sisäistää fasilitointiprosessin ja opettelee käyttämään kirjan esittelemiä monipuolisia työkaluja. Osallistujien aktivoiminen ja ydinkysymyksen määrittely ovat tärkeitä vaiheita, mutta niin ovat myös ratkaisujen konkretisointi ja niiden käytäntöön vieminen.

TaM Piritta Kantojärvi on monessa liemessä keitetty ammattifasilitaattori, jonka erityisosaamista on työyhteisön kehittämiseen tarvittavien fasilitointitaitojen valmentaminen.

Oletko kyllästynyt työskentelemään yksin? Etkö halua tehdä päätöksiä? Haluatko kertoa kaikille, kuinka hyvä olet? Haluatko syödä pullaa? – Pidä kokous, käytännöllinen vaihtoehto työnteolle!

Työelämä on täynnä valittamista, jolla voimme siirtää syyn jonnekin muualle. Tyypillisesti kuulemme, kuinka ”Kokoukset
vievät kaiken tehokkaan työajan” ja ”Powerpointit turruttavat”.
Todellisuudessa on kuitenkin kyse siitä, ettei asiaan ole paneuduttu
ja että diaesitykseen on assosioitu hätäisesti joitakin
bullet-listoja ennen kokousta. Kun ei tiedetä, kuinka epäselvä
asia pitäisi hoitaa, järjestetään kokous.

Reetta Koski ja Katleena Kortesuo taistelevat parempien palaverien puolesta uutuuskirjassaan Kokousten seitsemän kuolemansyntiä: ”Pitää kuitenkin muistaa, että kokous ei itsessään ole kurja. Kurjaa on se epämiellyttävä ja epämääräinen asia, josta yritämme saada otetta kokouksen tai diaesityksen avulla. Kun emme
osaa johtaa itseämme, työkaluja on helppo syyttää”, he opastavat. Totuus on nimittäin se, että kokoukset tekevät surkeasta vuorovaikutuksesta näkyvää.

Kokousten parhaista käytännöistä (best practices) on kuitenkin puhuttu jo kauan. ”Jos nämä organisaatioiden kokousohjeistukset toimisivat, ei tätäkään kirjaa olisi tarvinnut kirjoittaa. Jo todettujen parhaimpien käytänteiden sijaan pyrimmekin esittämään uusia ideoita. Toimintatapojen muuttaminen vie aikaa, mutta se myös kannattaa”, Koski ja Kortesuo toteavat.

Milloin tämä kirja sitten kannattaa lukea? Kun haluaa omaksua uuden dynaamisemman tavan toimia ja on valmis kokeilemaan uusia ideoita. Tärkeintä on lopulta se, että on valmis luopumaan hierarkkisesta kokouskulttuurista: kirjan nimestä huolimatta ihmisten välinen tavoitteellinen tapaaminen eli kokous on aina siunaus, ei synti.

Liian usein työpajan tarkoitus jää osallistujille epäselväksi ja keskustelu rönsyilee ilman fokusta tai päämäärää. Tai saadaan kyllä kehitettyä ideoita, mutta kukaan ei vie niitä eteenpäin. Fasilitoinnin prosessin ja työkalujen avulla ryhmätöihin saadaan mielekkyyttä.

Fasilitointi on neutraalia ryhmäprosessin ohjaamista. Sisällön tuottamisesta vastaavat osallistujat, ja fasilitaattorin tehtävänä on sparrata työskentelyä puuttumatta asiasisältöön. Aloittaessaan kirjaa aiheesta kokenut fasilitaattori ja fasilitaattorien kouluttaja Piritta Kantojärvi epäili, että hänen esiin ottamansa asiat ovat liiankin itsestään selviä. Käsitys muuttui kirjoittamisen edetessä.

”Itse asiassa fasilitointi haastaa perinteisten hierarkiakeskeisten organisaatioiden toimintatavat. Näennäisesti helppojen ryhmätyökalujen takaa paljastuu, että fasilitoinnissa on kyse radikaalista filosofiasta”, Piritta Kantojärvi toteaa.

”Monimutkaistuva maailma edellyttää uusia tapoja yhdistää asiantuntemusta. Koko organisaatio on aktivoitava mukaan uuden etsimiseen ja vanhan parantamiseen.”

”Aikanaan uskottiin tosissaan, että jos maanviljelijöille ja työläisille antaa vapautta ja vastuuta, heille käy huonosti, ja että työntekijät tarvitsevat selkeät säännöt ja rajat voidakseen hyvin. Joskus tuntuu, että joidenkin yritysten johtoporras ei ole edennyt kovinkaan pitkälle niistä ajoista”, Piritta Kantojärvi näpäyttää ja kehottaa organisaatioita ottamaan vakavasti osallistamisen menetelmät.

Kenestä tahansa voi kehittyä fasilitaattori, kun sisäistää fasilitointiprosessin ja opettelee käyttämään kirjan esittelemiä monipuolisia työkaluja. Osallistujien aktivoiminen ja ydinkysymyksen määrittely ovat tärkeitä vaiheita, mutta niin ovat myös ratkaisujen konkretisointi ja niiden käytäntöön vieminen.

TaM Piritta Kantojärvi on monessa liemessä keitetty ammattifasilitaattori, jonka erityisosaamista on työyhteisön kehittämiseen tarvittavien fasilitointitaitojen valmentaminen.