Hakutulokset: 'kuinka rakensin'

Eettinen johtaminen on organisaation maineen, hyvinvoinnin ja tuloksen tekemisen avain. Hyvä maine tekee yrityksestä kilpailukykyisen ja halutun sekä synnyttää lisäarvoa. Onkin osoitettu, että organisaation korkea moraali korreloi positiivisesti taloudellisen tuoton kanssa.

Eettinen johtaminen – tie kestävään menestykseen tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen ja pureutuu johtajien yhä monimutkaisempiin haasteisiin ja niiden ratkaisukeinoihin. Johtajilta edellytetään kykyä tehdä yhä nopeampia päätöksiä, ja heidän toimintansa on yhä useammin julkisuuden valokeilassa.

”Eettinen johtaja kyseenalaistaa totuttuja toimintatapoja ja etsii luovia, kestäviä ratkaisuja. Hän tuntee itsensä ja oman arvopohjansa. Hän johtaa linjakkaasti, jämäkästi ja lahjomattomasti. Ennen kaikkea eettinen johtaja toimii rohkeasti eettisesti kestävien periaatteidensa mukaan – ulkoisista paineista huolimatta”, kirjan kirjoittajat Erika Heiskanen ja Jari Salo painottavat.

Eettisen ja vastuullisen toimintatavan puuttuminen näkyy yleisenä tehottomuutena organisaatiossa, koska ihmiset eivät ota vastuuta kokonaisuudesta. Ei myöskään riitä, että yritys kirjaa arvonsa; sen pitää myös toimia niiden pohjalta. Kirjatut arvot eivät saa olla ristiriidassa koetun todellisuuden kanssa.

Kirjoittajat osoittavat, että johtamisen ja toimintatapojen eettinen taso tekee organisaatiosta joko häviäjän, selviytyjän tai edelläkävijän. Teoksessa kuvataan hyvän itsensä johtamisen kokonaisuus ja käydään läpi kehittämisen kehä: kuinka ponnistella kohti edelläkävijyyttä ja viisasta organisaatiota. Kirjoittajat haastavat itsensä, lukijan ja jokaisen johtajan olemaan aktiivinen osa tulevaisuuden rakentamisessa.

Haluaisitko luoda palvelutuotteen, joka osoittautuisi menestykseksi? Tuotteen, jota asiakkaasi ylistävät ja kilpailijasi kadehtivat? Toisinaan sellainen syntyy puolivahingossa. Mutta tuskin ehdit jäädä odottelemaan onnenpotkua. Jos aiot pestä kilpailijasi, joudut käärimään hihasi ja kehittämään määrätietoisesti oman hittituotteesi. Tarvitset kuitenkin tuotteistajan menetelmiä. Muuten aikasi palaa opetteluun. Toki palvelujen kehittäjille ja tuotteistajille löytyy menetelmiä pilvin pimein. Mutta useimmiten ne ovat niin teoreettisia, että oppeja on vaikea soveltaa arkityöhön. 

Onko johtoryhmän kokoonpano ja osaaminen päämääriin nähden oikea? Toimiiko johtoryhmä päätöksenteossaan ja kokoustyöskentelyssään siten, että syntyy toteutuskelpoisia päätöksiä? Kuinka johtoryhmä voi arvioida omaa työtään ja täsmentää kehityskohteita? Nämä ovat kysymyksiä, joihin jokainen johtoryhmä joutuu käytännön työssään toistuvasti hakemaan ratkaisuja.

”Suomessa on yhteensä kymmeniätuhansia johtoryhmiä. On siis perusteltua kysyä, onko tämä volyymiltaan ja kustannuksiltaan varsin mittava toiminta tehokasta, tuottavaa ja tuloksellista”, kirjan kirjoittajat huomauttavat. Käytännön johtoryhmätyöskentely -kirjassaan he käsittelevät niitä keskeisimpiä osa-alueita, joiden varaan tuloksekas käytännön johtoryhmätyöskentely rakentuu.

Johtoryhmätyöskentelyä tarkastellaan muun muassa talouden, ihmisten ja strategisen johtamisen näkökulmista. Kirjoittajat käsittelevät myös sellaisia asioita, jotka nousevat esiin eri aikakausina ja vaikuttavat organisaatioiden johtamiseen ja johtoryhmätyöskentelyyn. Tätä nykyä näitä ovat esimerkiksi kansainvälistymien, globalisoituminen, verkostoituminen ja monimuotoisuuden johtaminen.

”Yhteenvetona keskusteluista ja kokemuksista voidaan todeta, että johtoryhmätyöskentelyn yleiset ajatuskulut, menetelmät ja välineet näyttävät olevan yleislinjoiltaan samantyyppisiä suomalaisissa yrityksissä ja julkisissa organisaatioissa. Merkittäviä eroja sen sijaan ilmenee eri johtoryhmien työskentelytavoissa ja tehokkuudessa sekä niiden aikaansaamissa tuloksissa”, kirjoittajat kertovat.

Johtoryhmätyötä käsitellään niin strategisen, taloudellisen kuin ihmisten johtamisenkin näkökulmista. Toisaalta kirjassa käsitellään sellaisia asioita ja ilmiöitä, jotka nousevat esiin eri aikakausina ja jotka vaikuttavat organisaatioiden johtamiseen ja johtoryhmätyöskentelyyn. Tätä nykyä näitä ovat esimerkiksi kansainvälistyminen, globalisoituminen ja verkostoituminen.