Hakutulokset: 'kuinka rakensin'

Lue, miten online-dialogin hallinnointimalli otetaan haltuun sadan päivän aikana. (merkkejä 81)

***
Sukella digitaalisen median maailmaan! TAI Digitaalinen ekosysteemi haltuun TAI Verkkoläsnäolo – 100 %!

Harva enää kyseenalaistaa verkkoviestintää tai digitaalista markkinointia. Uuden toimintaympäristön hyödyntämiseen on vain niin monia tapoja: ihmetellään, päivitellään ja seurataan sivusta tai valjastetaan koko arsenaali valloittamaan uusia digitaalisia areenoita liiketoiminnan kannalta tärkeiden sidosryhmien tavoittamiseksi.

Tämä kirja kuvaa käytännönläheisesti, kuinka online-dialogi otetaan haltuun 100 päivän aikana.

Oletko kyllästynyt työskentelemään yksin? Etkö halua tehdä päätöksiä? Haluatko kertoa kaikille, kuinka hyvä olet? Haluatko syödä pullaa? – Pidä kokous, käytännöllinen vaihtoehto työnteolle!

Työelämä on täynnä valittamista, jolla voimme siirtää syyn jonnekin muualle. Tyypillisesti kuulemme, kuinka ”Kokoukset vievät kaiken tehokkaan työajan” ja ”Powerpointit turruttavat”. Todellisuudessa on kuitenkin kyse siitä, ettei asiaan ole paneuduttu ja että diaesitykseen on assosioitu hätäisesti joitakin bullet-listoja ennen kokousta. Kun ei tiedetä, kuinka epäselvä asia pitäisi hoitaa, järjestetään kokous.

Reetta Koski ja Katleena Kortesuo taistelevat parempien palaverien puolesta uutuuskirjassaan Kokousten seitsemän kuolemansyntiä: ”Pitää kuitenkin muistaa, että kokous ei itsessään ole kurja. Kurjaa on se epämiellyttävä ja epämääräinen asia, josta yritämme saada otetta kokouksen tai diaesityksen avulla. Kun emme
osaa johtaa itseämme, työkaluja on helppo syyttää”, he opastavat. Totuus on nimittäin se, että kokoukset tekevät surkeasta vuorovaikutuksesta näkyvää.

Kokousten parhaista käytännöistä (best practices) on kuitenkin puhuttu jo kauan. ”Jos nämä organisaatioiden kokousohjeistukset toimisivat, ei tätäkään kirjaa olisi tarvinnut kirjoittaa. Jo todettujen parhaimpien käytänteiden sijaan pyrimmekin esittämään uusia ideoita. Toimintatapojen muuttaminen vie aikaa, mutta se myös kannattaa”, Koski ja Kortesuo toteavat.

Milloin tämä kirja sitten kannattaa lukea? Kun haluaa omaksua uuden dynaamisemman tavan toimia ja on valmis kokeilemaan uusia ideoita. Tärkeintä on lopulta se, että on valmis luopumaan hierarkkisesta kokouskulttuurista: kirjan nimestä huolimatta ihmisten välinen tavoitteellinen tapaaminen eli kokous on aina siunaus, ei synti.

Oletko kyllästynyt työskentelemään yksin? Etkö halua tehdä päätöksiä? Haluatko kertoa kaikille, kuinka hyvä olet? Haluatko syödä pullaa? – Pidä kokous, käytännöllinen vaihtoehto työnteolle!

Työelämä on täynnä valittamista, jolla voimme siirtää syyn jonnekin muualle. Tyypillisesti kuulemme, kuinka ”Kokoukset
vievät kaiken tehokkaan työajan” ja ”Powerpointit turruttavat”.
Todellisuudessa on kuitenkin kyse siitä, ettei asiaan ole paneuduttu
ja että diaesitykseen on assosioitu hätäisesti joitakin
bullet-listoja ennen kokousta. Kun ei tiedetä, kuinka epäselvä
asia pitäisi hoitaa, järjestetään kokous.

Reetta Koski ja Katleena Kortesuo taistelevat parempien palaverien puolesta uutuuskirjassaan Kokousten seitsemän kuolemansyntiä: ”Pitää kuitenkin muistaa, että kokous ei itsessään ole kurja. Kurjaa on se epämiellyttävä ja epämääräinen asia, josta yritämme saada otetta kokouksen tai diaesityksen avulla. Kun emme
osaa johtaa itseämme, työkaluja on helppo syyttää”, he opastavat. Totuus on nimittäin se, että kokoukset tekevät surkeasta vuorovaikutuksesta näkyvää.

Kokousten parhaista käytännöistä (best practices) on kuitenkin puhuttu jo kauan. ”Jos nämä organisaatioiden kokousohjeistukset toimisivat, ei tätäkään kirjaa olisi tarvinnut kirjoittaa. Jo todettujen parhaimpien käytänteiden sijaan pyrimmekin esittämään uusia ideoita. Toimintatapojen muuttaminen vie aikaa, mutta se myös kannattaa”, Koski ja Kortesuo toteavat.

Milloin tämä kirja sitten kannattaa lukea? Kun haluaa omaksua uuden dynaamisemman tavan toimia ja on valmis kokeilemaan uusia ideoita. Tärkeintä on lopulta se, että on valmis luopumaan hierarkkisesta kokouskulttuurista: kirjan nimestä huolimatta ihmisten välinen tavoitteellinen tapaaminen eli kokous on aina siunaus, ei synti.

Mediajulkisuus rakentaa tehokkaasti yrityksen tunnettuutta ja mainetta, sillä ansaitun julkisuuden tavoittavuus ja ennen kaikkea uskottavuus on toista luokkaa kuin maksetun mainonnan. Tiedotusvälineiden toimintaa tunnetaan kuitenkin niiden ulkopuolella huonosti.

Hyvät mediasuhteet valottaa yritysten ja tiedotusvälineiden suhdetta, avaa mediasuhteiden mystiikkaa ja oikoo vääriä käsityksiä. Se kertoo, miten tiedotusvälineet toimivat ja kuinka yritys voi palvella mediaa paremmin. Kirja antaa käytännön työvälineitä mediasuhteiden rakentamiseen ja toimittajien kohtaamiseen. Se valottaa myös kriisiviestinnän pääsääntöjä ja viestintätoimistojen työnkuvaa.

Kirja rohkaisee lukijoitaan kohtaamaan median ja tekemään sen muistaen, että nykymaailmassa media on yhteiskunnallisen keskustelun foorumi. Jos yritys tai yhteisö ei ole foorumilla itse puhumassa, sen paikan täyttää joku muu.

Kirja palkittiin Hopeasulka-palkinnolla MTL:n vuotuisessa Kultasulka-kilpailussa.

Oletko kiinnostunut tietämään, miksi kartoitus on kirosana? Kuinka Savonlinnassa myydään housuja? Miksi Pepsi on parempaa kuin Cokis? Mikseivät autoilijat päästä pikkutyttöä suojatien yli? Kuinka insinööri suhtautuu markkinointiälykääpiöön? Onko pakko paras muusa? Miksei kirjoittaminen ole kirjoittamista? Mistä tiedämme, että pomot varastavat enemmän?
Entä mitä yhteistä on Edisonilla ja Steve Jobsilla? Mikä saa ostoikkunan aukeamaan? Miten rotta pesee asiantuntijat? Mitä mieltä olet konkudenttisesta takuusta? Miksi pitkä myyntipuhe toimii paremmin kuin lyhyt – tai päinvastoin? Mitä kuulijat muistavat myyjien puheista? Millaiset ovat oululaiset arpajaiset? Mikä menestyvä yritys myy vain yhden halpatuotteen päivässä? Miksei tarjouskilpailua kannata voittaa? Miksi heikkous on hyvä uutinen? Miksi nobelisti sairastui tahallaan? Miksi ihmiset ostavat enemmän Aspirinia, kun sen hinta nousi 14-kertaiseksi?

Tiedätkö mikä asiakkaasi ostopäätöksiin oikeasti vaikuttaa? Kuopiiko myyntisi sudenkuopissa vai tekeekö se tulosta? Kauppaatko asiakkaallesi höttöä vai jotain ostettavaa? Onko markkinointisi viihdeosasto vai tuloksentekijä?

Pölli tästä 2 on ideavarkaan apaja, joka jalostaa asiakkaiden aivoitukset ja metkut käytännön bisnestekemiseksi sekä nostaa liiketoimintasi energiatasot huippuunsa. Miksi lähteä merta edemmäs kalaan, kun parhaan saaliin saa helposti poimimalla bisnesvonkaleet suoraan sumpusta? Ryhdy lippoamaan ja käy kiinni valmiiseen saaliiseen. Löydät tästä 77 mielenkiintoista tutkimustulosta, liikeideaa, palvelukonseptia tai näkökulmaa. Sovella, yhdistele tai lainaa niitä sellaisenaan – takuuvarmasti kipinöi. Parhaat ideat ovat aina pöllittyjä, varasta siis ylpeästi.

"Parantainen ei kieriskele turhassa luovuudessa, Pölli tästä on liiketoiminnan viisauden ytimessä. Viisas nimittäin ottaa aina opiksi muilta."
- Marko Parkkinen, toimitusjohtaja, News to Screen Oy

Timo Rope kertoo kirjassaan keneltä kosmeettista älyä löytyy ja neuvoo, kuinka jokainen voi kehittää omaa älykkyysvaikutelmaansa. Teoksen tutkimusosasta selviää, keitä tavalliset suomalaiset pitävät älykkäänä ja miksi.

Ihmisen älykkyysmielikuvaan vaikuttavat mm. habitus, puhetyyli, pukeutuminen ja kyky toimia vuorovaikutustilanteissa. Kun tiedostaa, miltä näyttää muiden silmissä, voi omaa kosmeettista älyä kehittää. Ei siis tarvitse olla huippuälykäs saavuttaakseen kanssaihmisten arvostuksen tai unelmien työpaikan, vaan riittää, että tekee oikeita asioita oikeaan aikaan.

Työelämässä menestyminen vaatii ihmisiltä yhä monipuolisempia taitoja. Jatkuvasti koventuvat vaatimukset tuovat mukanaan tarpeen saada koko ajan tietoa tarpeellisista taidoista ja oppia uusia valmiuksia. Jokaisen työelämään tulevan ja siellä jo olevan tulisi osata työelämän perusasiat, jotta voisi edetä urallaan ? tai ylipäätään työllistyä.

Henrietta Aarnikoivun kirja käy läpi työelämässä tarvittavat taidot ja sen, miten henkilö itse voi niitä kehittää. Kirja vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin: Miten työpaikalla käyttäydytään? Kuinka voin hallita kiirettä? Miten pystyn vaikuttamaan asioihin työpaikalla? Kuinka olisin parempi työkaveri? Miten saan työstäni enemmän iloa?

Teos kertoo asioista käytännönläheisesti, lukuisien esimerkkien ja hyvien neuvojen kautta. Se sopii luettavaksi jokaiselle työelämässä jo toimivalle sekä kaikille opiskelijoille.

Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi tarjoaa myyjille, johtajille ja yrittäjille testattuja keinoja yrityksen poikkeuksellisen nopean kasvun aikaansaamiseksi vuoden jokaiselle työviikolle.

Vanhan kliseen mukaan yrityksessä on ainoastaan myynti ja myynnin tuki. Kuinka rakensin gaselliyrityksen omalta osaltaan osoittaa, miten tässä väitteessä on totuuden siemen ja miten myynti loppujen lopuksi yrityksen menestyksen ratkaisee.

”Minusta ei koskaan pitänyt tulla myyjää. Pidin sitä jotenkin vaivalloisena ja nolona, että pitää tuoda tarjoamaansa esille ja laittaa oma naamansa peliin”, sanoo kirjan kirjoittaja Kimmo Herranen.

”Kesti pitkään ennen kuin oivalsin, että myyjä onkin se, joka kaupantekotilanteita hallitsee, ja olen nykyään ylpeä siitä, että työskentelen myynnin parissa”, Herranen jatkaa. ”Haluan kirjani avulla omalta osaltani nostaa myynnin arvostusta Suomessa.”

Suomalaisyritysten perisynti on olla liian tuotekehitysorientoituneita. Tämä asennoituminen käännetään päälaelleen kirjassa, joka sopii kaikille, jotka haluavat oppia myyntihenkisyyttä ja ymmärtää paremmin myynnin filosofiaa sekä huippumyyjien mielenmaisemaa.

”Kirjassani tarjoan testattuja tekniikoita ja toimintamalleja vuoden jokaiselle työviikolle. Lukijalle tarjoutuu mahdollisuus siis joka viikko muuttaa omia rutiinejaan ja kokeilla jotain uutta, jolla oman yrityksen liikevaihtoa ja tulosta voi parantaa”, Herranen toteaa.

”Tärkeää on muistaa myös se, että parhaimmillaan hyvä myyntityö on myös todellista ongelmanratkaisua asiakkaan puolesta”, sanoo Herranen.

*Gaselliyritys on poikkeuksellisen nopeasti kasvava yritys, jonka liikevaihto on kasvanut kolmena vuotena peräkkäin yli 50 %.

Kuinka rakensin gaselliyrityksen – Myyntijohtajan vuosi tarjoaa myyjille, johtajille ja yrittäjille testattuja keinoja yrityksen poikkeuksellisen nopean kasvun aikaansaamiseksi vuoden jokaiselle työviikolle.

Vanhan kliseen mukaan yrityksessä on ainoastaan myynti ja myynnin tuki. Kuinka rakensin gaselliyrityksen omalta osaltaan osoittaa, miten tässä väitteessä on totuuden siemen ja miten myynti loppujen lopuksi yrityksen menestyksen ratkaisee.

”Minusta ei koskaan pitänyt tulla myyjää. Pidin sitä jotenkin vaivalloisena ja nolona, että pitää tuoda tarjoamaansa esille ja laittaa oma naamansa peliin”, sanoo kirjan kirjoittaja Kimmo Herranen.

”Kesti pitkään ennen kuin oivalsin, että myyjä onkin se, joka kaupantekotilanteita hallitsee, ja olen nykyään ylpeä siitä, että työskentelen myynnin parissa”, Herranen jatkaa. ”Haluan kirjani avulla omalta osaltani nostaa myynnin arvostusta Suomessa.”

Suomalaisyritysten perisynti on olla liian tuotekehitysorientoituneita. Tämä asennoituminen käännetään päälaelleen kirjassa, joka sopii kaikille, jotka haluavat oppia myyntihenkisyyttä ja ymmärtää paremmin myynnin filosofiaa sekä huippumyyjien mielenmaisemaa.

”Kirjassani tarjoan testattuja tekniikoita ja toimintamalleja vuoden jokaiselle työviikolle. Lukijalle tarjoutuu mahdollisuus siis joka viikko muuttaa omia rutiinejaan ja kokeilla jotain uutta, jolla oman yrityksen liikevaihtoa ja tulosta voi parantaa”, Herranen toteaa.

”Tärkeää on muistaa myös se, että parhaimmillaan hyvä myyntityö on myös todellista ongelmanratkaisua asiakkaan puolesta”, sanoo Herranen.

*Gaselliyritys on poikkeuksellisen nopeasti kasvava yritys, jonka liikevaihto on kasvanut kolmena vuotena peräkkäin yli 50 %.