Vahingonkorvaus arvopaperimarkkinoilla: liikkeeseenlaskijan tiedonantovirhe on perusteellinen ja kattava esitys pörssiyhtiön tai vasta listautuvan yhtiön vahingonkorvausvastuusta tilanteessa, jossa sijoittajille on annettu puutteellisia tai harhaanjohtavia tietoja. Suomen oikeuden tarkastelun lisäksi teokseen sisältyy laajasti kansainvälistä vertailua. Erityisen huomion kohteena ovat vahingon syy-yhteyteen ja määrään liittyvät, arvopaperimarkkinoiden olosuhteissa hyvin vaikeat ja monimutkaiset kysymykset. Teoksen käytettävyyttä lisäävät kattavat hakemistot. Teos on välttämätön tietolähde arvopaperimarkkinoiden vahingonkorvauskysymysten parissa työskenteleville asianajajille, yritysjuristeille ja tuomareille.
Teos on urheiluoikeuden ajantasainen yleisestys. Se kattaa koko oikeusjärjestyksen eli kaikki ne oikeudenalat, joilla urheilutoiminta ja oikeusjärjestys kohtaavat toisensa. Esillä ovat mm. urheilun kurinpito ja doping, urheilusopimukset kuten sponsorisopimus ja joukkueurheilijan pelaajasopimus, riidanratkaisu, vahingonkorvaus ja rikokset urheilussa, EU ja urheilu, urheilu ja verotus, urheilun organisaatiot, julkinen valta urheilussa sekä urheiluoikeuden yleiset opit.
Korvauspäätöksellä tarkoitetaan ratkaisua, jonka vakuutuksenantaja tekee vakuutetun tai muun korvauksen hakijan tekemän korvaushakemuksen perusteella. Jos vakuutuskorvauksesta tulee riitaa osapuolten välillä, korvauspäätös muodostaa eräänlaisen alkupisteen tälle ja ohjaa jatkoriitelyn suuntaa.
Teos on tiivis mutta kokonaisvaltainen oikeustieteellinen tutkimus korvauspäätöksen oikeudellisesta hahmotuksesta ja tärkeimmistä siihen liittyvistä oikeuskysymyksistä, kuten päätöksen sitovuudesta, vakuutuksenantajan mahdollisuudesta vedota päätöksen edellytysten virheellisyyteen, päätöstä koskevaan muutoksenhakuun liittyviin kysymyksiin ja kannemääräaikaan, joka luetaan korvauspäätöksen tiedoksi saamisesta.
Vuoden 2003 vanhentumislain myötä yleinen vanhentumisaika lyhentyi kymmenestä kolmeen vuoteen. Tämä on nostanut vanhentumiskysymykset aivan uudella tavalla esiin monissa käytännön riitatilanteissa. Vahingonkorvausvelka on velkatyyppinä monessa suhteessa vaikeammin hahmotettava kuin tavanomaisemmat velat, mikä tekee myös vahingonkorvausvelkaan liittyvistä vanhentumiskysymyksistä usein varsin monimutkaisia. Vahingonkorvausvelan vanhentuminen -teos on perusteellinen lainopillinen tutkimus tästä vaativasta aiheesta, jota ei Suomessa aiemmin ole kovin laajasti käsitelty oikeuskirjallisuudessa. Oikeuskäytännön syvällinen analyysi samoin kuin pohjoismainen oikeusvertailu nousevat teoksessa keskeiseen asemaan.
Teoksessa tarkastellaan muun muassa seuraavia osakysymyksiä:
- Vahingonkorvausvelan vanhentumissääntöjen yleiset tulkintaperiaatteet
- Perus- ja ihmisoikeuksien sekä EU-oikeuden argumentaatiomerkitys
- Yleisen ja toissijaisen vanhentumisajan alkamishetken määräytyminen
- Miten arvioidaan velkojan tietoisuuden syntymistä korvaussaatavan perustasta?
- Oikeussääntöä koskevan erehdyksen merkitys
- Vahingonkorvausvelan vanhentumisen katkaisemisen erityispiirteet
Teos on välttämätön tietolähde kaikille vahingonkorvaus- ja vanhentumiskysymyksiä työssään käsitteleville, kuten asianajajille, syyttäjille, tuomioistuimille sekä vakuutus- ja rahoituslaitoksille.
OTT, siviilioikeuden dosentti Olli Norros on professori Helsingin yliopistossa.